Tänään oli sekä iloinen että suruinen päivä. Ensinnäkin veljeni perheen uusi pieni tulokas sai ihanan nimen Hilla Neea Johanna ja minä sain kunnian leipoa kakun ristiäisiin. Koska Hilla syntyi 1.10.13 ja lehdet olivat jo alkaneet tippua puista ja saada muutenkin kaunista ruskaväriä, halusin tehdä ristiäiskakustakin syksyisen. Lopputulos oli sellainen kuin kuvittelinkin, mutta toteutus jopa hieman parempi, kuin uskalsin edes toivoa! Pieni Hilla kakun päällä leppäkerttupuvussa. <3
Sitten ne suru-uutiset. Blogit.fi palvelimelta tuli sähköpostia koskien aikaisempaa blogiani. Sähköpostiviesti sisälsi kehotuksen kerätä kaikki tärkeä tieto blogista pois, sillä palvelin on sulkeutumassa 3.11.13. Olen siis käynyt blogini tyhjentämässä ja tänään se on hävinnyt lopullisesti bittiavaruuteen. Jos jotakuta on jäänyt kiinnostamaan joku päivitys vanhasta blogistani, tai joku haluaa, että päivitän jonkun vanhan blogini päivityksistä tänne, niin viestiä voi laittaa alle. Nyt eletään siis sokerisorsa.blogspot.fi aikaa ja frutti.blogit.fi jää unholaan. Vähän niinkuin puhtaalta pöydältä aloittaisi!
Hauskaa marraskuuta kaikille!
Ainekset:
Kakkupohja:
6 kananmunaa
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
leivinnjauhetta
Mansikkamousse:
1 pakastepurkki mansikoita
1 prk mascarponea
tomusokeria
3 liivatelehteä
1 prk Flora vispiä
sokeria
mansikka-raparperihillo
Vaniljakreemi:
6 dl kylmää vettä
2 dl vaniljakreemijauhetta
Päälle:
Vaahtokarkin makuista sokerimassaa
Marsipaanikoristeita
elintarvikeliimaa
Tavallisesti en leivo tällä ohjeella kakkupohjaa, mutta koska unohdin Ullan unelman Ulla Svenskin tekemän Unelmakakut - kirjan kotiin enkä voinut sitä täydellistä kakkupohja reseptiä käyttää, leivoin tämän meidän mummin käyttämällä ohjeella. Ensi kerralla saatte Ulla Svenskin kakkupohjareseptin, koska se onnistuu aina!
- Mittaa kananmunat korkeaan lasiin. Mittaa samanlaiseen lasiin kananmunalasin viereen samanverran sokeria, kuin kananmuniakin on. Kaada sokeri vatkauskulhoon ja mittaa sokerilasiin jälleen yhtä paljon jauhoseosta kuin on kananmuniakin. Mittaa lasiin siis ensin 3/4 kananmunien määrästä vehnäjauhoja ja loput perunajauhoja. Mittaa päälle noin 1½ tl leivinjauhetta ja sekoita jauhot keskenään.
- Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi valkoiseksi vaahdoksi. Siivilöi jauhot taikinaan ja sekoita varovasti nuolijalla sekaisin. Voitele ja korppujauhota irtopohjavuoka ja paista kakkua 175 asteessa, kunnes hammastikkuun ei kakkua kokeiltaessa tartu raakaa kakkupohjaa. Jäähdytä kakku hyvin ennen täyttöä.
- Vaniljakreemiä varten (Sallisen vaniljakreemijauhe) vatkaa kylmää vettä ja kreemijauhetta 5 min sähkövatkaimella. Laita kylmään odottamaan kakun täyttämistä.
- Mansikkamoussea varten sulata pakastemansikat (omani olivat tänä kesänä pakastettuja suomalaisia makeita mansikoita) ja muussaa haarukalla niiden rakenne rikki. Sekoita voimakkaasti joukkoon mascarpone sekä siivilöity tomusokeri (määrä oman maun mukaan). Liota liivatelehtiä noin 5 minuuttia kylmässä vedessä. Kuumenna vesitilkka kattilassa ja sekoita joukkoon valutetut liivatelehdet. Valuta liivateseos ohuena nauhana mansikka-mascarponeseoksen joukkoon samalla kokoajan sekoittaen. Vatkaa purkillinen kermaa vaahdoksi ja mausta sokerilla oman maun mukaan. Sekoita kermavaahto ja mascarponevaahto keskenään.
- Leikkaa kakku kolmeen tai neljään osaan. Täytä ensimmäinen kerros vaniljakreemillä ja mansikka-raparperihillolla. Laita päälle seuraava kerros ja täytä se mansikkamoussella. Jos olet leikannut pohjan neljään osaan, täytä seuraava kerros jälleen kremeillä ja hillolla. Laita kansi kakun päälle. Itse teen kakun täyttämisen aina reunavuokaan, jonka saan kiristettyä aina juuri tekemäni kakun kokoiseksi. Tällöin mousse ei lähde valumaan reunoja pitkin. Laita kakku kylmään odottamaan kuorrutusta (ja täytteen hyytymistä) mielellään seuraavaan päivään saakka.
- Päällystä kakku kevyesti vaniljakreemillä. Kauli sokerimassa sopivan kokoiseksi levyksi ja nosta kakun päälle. Tasoittele käsin tai tasoittamiseen tarkoitetuilla teloilla. Koristele marsipaanikoristeilla (elintarvikeliimalla voi liimata koristeet kakkuun, jolloin ne eivät lähde kuljetettaessa pois paikoiltaan!!). Voila!



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti