Banaanipannukakut

Tästä reseptistä ovat varmaan jo monet kuulleet, ja ne jotka eivät vielä ole: NYT oli jo korkea aikakin!! Kyseessä ovat ns. fitness-pannukakut, joihin ei lisätä sokeria eikä juuri munien ja banaanien lisäksi mitään muutakaan, kuin paistoon tarvittava rasva! Luin tästä reseptistä ensimmäisen kerran entisen luokkakaverini blogista ja päätin kokeilla samantien!

Noh, se ensimmäinen satsi ei ollut niin onnistunut kuin tämä viimeisin. Ero johtui siitä, että erään toisen tuttuni rohkaisemana (luin siis tämänkin blogista) lisäsin taikinan joukkoon reilun ruokalusikallisen jauhoja, jolloin rakenne oli huomattavasti paremmin koossa pysyvä ja pannukakkuja oli paljon helpompi käsitellä paistettaessa. Toki voit jättää ohjeesta jauhot pois ja testata aitoa ja alkuperäistä reseptiä, itse en vain kyseisistä pannukakuista saanut kovin kauniin näköisiä. Mutta toisaalta, mahassa kaikki kuitenkin sekaisin menee ja lautaselle nämä pannukakut eivät tule yön yli jäämään, sen lupaan! ;-)

Ainekset:

2-3 banaania

4 kananmunaa

n. 1 rkl vehnäjauhoja

hieman leivinjauhetta (silmämääräisesti)

voita paistamiseen

• Laita kaikki ainekset voita lukuunottamatta blenderiin ja sekoita tasaiseksi kuohkeaksi taikinaksi. Annostele suoraan blenderistä kuumaan pannuun. Tarjoile hedelmien ja marjojen kera.

Karpalo-ruispalat

Innostuin nyt tosissani leivän leipomisesta. Itse tehdyssä leivässä on niin monta hyvää puolta. Ensinnäkin kaikkien ainesten määriä pystyy itse kontrolloimaan eikä suolan määrää tarvitse esimerkiksi arvailla. Lisäksi voi olla varma, ettei leipään ole päätynyt mitään E:llä alkavaa. Ja lopuksi mainittakoon vielä se tuoksu ja tunnelma leivottaessa ja se aivan ihana tuoreen leivän maku ja suutuntuma sitä syödessä. Mmmm!

Tällä kertaa vuorossa olikin ruisleipä. Muistan melkein kaksi vuotta sitten saaneeni Maku - lehden, jossa oli muutaman sivun edestä leipäreseptejä. Silloin törmäsin tähän ihanaan reseptiin ensi kerran ja teurastin sen tekemällä ruiskorppuja, joita oli ensinnäkin hankala syödä ja jotka eivät maistuneet oikein muulta kuin palaneelta taikinalta. Resepti jäi sen jälkeen unholaan. Nyt kuitenkin päätin verestää vanhoja muistoja ja ottaa selkävoiton tästä reseptistä. Eihän se niin vaikeaa oikeasti ollutkaan, kun vain noudatti reseptiä alusta loppuun, tässä tapauksessa ihan millin tarkasti! Taikina kun piti kaulita 1½ cm paksuksi levyksi, ei 4 mm paksuksi levyksi, kuten viimeksi karrikoiden päädyin tekemään.

Tänään illalla kysyin Markuksen mielipidettä siihen, minkä viime viikolla leipomistani asioista päivitän tänään blogiini (KYLLÄ! Paljon lisää herkkuja tulossa, koska minulla oli viime viikolla LOMA!) ja vastaus oli nopea ja selkeä: RUISLEIVÄT! Perustelukin oli selkeä: Viime viikon paras juttu! Tässä siis resepti teillekkin, jotta voitte tehdä mahdollisesti jonkun ihmisen kulinaarisen viikon "parhaan jutun"! :-) Hauskaa loppu viikkoa kaikille!

Ainekset:

25 g tuorehiivaa

6 dl vettä

1 rkl siirappia

½ tl suolaa

11 dl Myllärin ruisleipäainesta

2 dl kuivattuja karpaloita

Leivontaan:

ruisjauhoja tai ruisleipäainesta

• Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää siirappi ja suola. Vatkaa joukkoon puolet jauhoista. Vaivaa taikinaan loput jauhot ja lisää karpalot. Taikina saa jäädä pehmeäksi.
• Kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin tunnin ajan. Kumoa kohonnut taikina hyvin jauhotetulle pöydälle (ja tämä tarkoittaa oikeasti jauhotettua pöytää, ei mitään vähän sinnepäin kourallinen jauhoja - jauhotusta). Kaulitse taikina jauhoja apuna käyttäen noin 20 cm x 30 cm kokoiseksi, ja 1,5 cm paksuiseksi levyksi. Ripottele pinnalle jauhoja, jos pinta ei jo valmiiksi ole jauhoinen. 
• Jaa levy 16 palaan ja nosta palat pellille kohoamaan. Kohota paloja liinalla peitettynä  noin 30 minuuttia. Pistele palat haarukalla ja paista 250 asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Jäähdytä.

Rapea maalaisleipä

Meillä oli leipä loppu. Ja Markus ei tunnetusti selviä aamusta ilman leipää (ehkä vähän liioittelen, kyllä se varmaan selviäisi, mutta tavalla, joka vastaa lähinnä grumpy cat:ia ;-)). Noh, kello oli sitten jo lähes yhdeksän, kun aloin leipää leipomaan. Olin tämän ohjeen löytänyt jo kauan aikaa sitten Foodie.fm - aplikaatiosta, joka on S-ryhmän kauppojen yhteistyön tulos. Aplikaatiosta löytyvät parasta aikaa voimassa olevien tarjousten lisäksi kauppalistan teko sovellus sekä paaaljon erilaisia reseptejä, ja mikä parasta, jokaisesta reseptistä kaikki tarvittavat ainekset voi lisätä suoraan ostoslistalle. Ehkä tämä hehkutus riittää nyt tältä erää. (Mutta oikeasti, se aplikaation on kätevä, uskokaa tai älkää)

Maalaisleivästä tuli meillä aikatavalla maalaispatonkien näköisiä, ja olivat muuten tosi hyviä! Hiukan sovelsin reseptiä, jotta sain siitä täysjyväisämmän, mutta muuten mentiin alkuperäisen mukaan. Olen kuitenkin vasta äskettäin jälleen lämmitellyt suhdettani suolaisiin leivonnaisiin ja leipiin, joten en uskalla heti alkuun alkaa liian uskaliaaksi ja luovaksi (älkää huoliko, kyllä sekin ilo vielä alkaa!).

Ainekset:

3 dl vettä

4 rkl fariinisokeria

1 dl grahamjauhoja

1 pss kuivahiivaa

3 dl vehnäjauhoja

3 dl grahamjauhoja

1 tl suolaa

• Mittaa 42 asteinen vesi, fariinisokeri ja grahamjauhoihin (siihen yhteen desilitraan, joka on ohjeen alussa) sekoitettu kuivahiiva kulhoon ja sekoita. Anna seisoa noin 10 minuuttia, kunnes seos kuplii. Vatkaa joukkoon puolet jauhoista sekä suola. Lisää loput jauhot ja alusta taikinaa käsin noin 10 minuuttia, kunnes taikina irtoaa kulhosta ja on kimmoisaa.
• Jätä taikina kohoamaan noin 1½ tunniksi. Itselläni ei tätä aikaa ollut, joten annoin taikinan kohota vain noin tunnin ajan. Se kuitenkin riitti mielestäni oikein hyvin!
• Jaa taikina kahteen osaan ja kaulitse palat suurin piirtein suorakaiteen muotoisiksi. Kääri patongit rullaksi ja jätä saumapuoli alaspäin. Anna kohota vielä noin 30 minuuttia. 
• Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Nosta uunin pohjalle uunivuoallinen vettä, jotta ilma uunissa on kosteaa ja leipä saa rapean pinnan. Nosta toinen pelti kuumenemaan uuniin. 
• Siirrä kohonneet leivät kuumenneen uunipellin päälle ja vedä terävällä sahalaitaisella veitsellä viillot leipien pintaan. Poista vesivuoka uunista.
• Paista leipiä 5-10 minuuttia uunin alatasolla ja käännä lämpö sitten pois päältä. Tarkkaile leipien kypsymistä: jos leipien pinta tummuu liikaa, ota uuni jo aiemmin pois päältä. Jos uunista alkaa tulla palaneen käryä, vaikka pinta näyttää hyvältä, kannattaa leipiä nostaa hieman ylemmäs, sillä palaneen haju tulee todennäköisesti leipien pohjista. Anna leipien kypsyä vielä jälkilämmössä 10-15 minuuttia. 
• Leivät ovat kypsiä, kun ne pohjaan koputettaessa kumisevat. Jäähdytä leivät ritilällä.

Omenasipsit

Hillojen keittämisestä jäi edelleenkin muutama kilo omenoita yli, joten päätin tehdä kuivattuja omenalastuja. Puolessa välissä tätä projektia päätin kuitenkin kokeilla jotain ihan uutta ja päätin tehdä omenasipsejä kuivaamalla omenalastuja vielä noin ½ tuntia kauemmin. Olisin ottanut parempia kuvia näistä tuotoksista, mutta....ne katosivat leivinpapereiden päältä kuin tuhka tuuleen. Olivat niiiiin hyviä. Onneksi parvekkeelta löytyy vielä jokunen omena, niin saadaan vielä uusi satsi sipsejä kehiin!

Kuori omenat ja leikkaa ne lastuiksi mandoliinilla, tai niinkuin itse tein juustohöylällä. Lämmitä uuni 110 asteiseksi ja asettele omenalastut pellille. Kuivaa lastuja uunissa n. 1½ tuntia ja ota jäähtymään. Ota leivinpaperit peltien päältä pois, jotta lastut eivät kerää kosteutta. 
Nauti! ;-)

Paahto-omenahillo & viskiomenahillo

Meillä on vieläkin jäljellä niitä ihania punaisia omenoita, joita Markus silloin viime kuussa töistä toi kotiin. Nyt kun alkavat pakkaset jo paukkua ulkona ja parvekkeellakin alkaa lämpötila lähennellä nollaa (ja viime yönä meni jo hiukan alle nollan), on pakko alkaa tuhota noita viimeisiä omenoita ennen kuin paleltuu pilalle!

Päätettiin sitten tehdä omenahilloja, kun niitä nyt tulee kuitenkin talven aikana käytettyä kakkuihin ja muihin tarkotuksiin, ja ehkäpä niistä joku saattaa pukin konttiinkin eksyä, ken tietää.. ;-) Valittiin kumpikin "oma" hillo, jota haluttiin kokeilla. Mä tahdoin kokeilla paahto-omenahilloa, jonka ohjeen olen nähnyt Tee itse herkulliset hillot, hyytelöt ja marmeladit - kirjassa. Markus taas pitää kovasti viskistä, minkä vuoksi päätettiin soveltaa omena-kanelihillon reseptiä ja tehdä siitä viskiomenahilloa.

Paahto-omenahillo:

750 g omenoita (kuorittuna ja siemenkodat poistettuna)
1 rkl sokeria
½ tl kanelia
n. 2 rkl vettä
375 g hillosokeria (2:1)

Esivalmistelut:
Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa omenat palasiksi. Ruskista sokeri kevyesti paistinpannussa, lisää omenanpalat pannuun ja karamellisoi sulaneessa sokerissa miedolla lämmöllä. Hyytymiskoetta varten aseta pieni lautanen kylmään.

Valmistus:
Pane kaikki ainekset kattilaan, kuumenna kiehuviksi ja keitä poreillen neljä minuuttia koko ajan hämmentäen. Poista pinnalle nouseva vaahto parhaasi mukaan. Nosta kattila pois keittolevyltä ja tee hyytymiskoe. Hyytymiskokeessa pieni tippa hilloa nostetaan lautasen reunalle. Jos tippa ei valu ja sen pintaan muodostuu "nahka", hillo on valmista purkitettavaksi. Muussa tapauksessa hilloa tulee vielä keittää ja hyytymiskoe uusia pienen ajan kuluttua uudelleen.
Hilloa varten lasipurkit huuhdellaan kiehuvalla vedellä. Purkit suljetaan välittömästi ja käännetään ylösalaisin 5 minuutiksi. Tällä ohjeella hilloa tuli n. kaksi ½ litran purkkia.

Viskiomenahillo:

1,5 kg omenoita (kuorittuna ja siemenkodat poistettuna)
1½ dl viskiä
½ tl kanelia
1½ (495 g) pkt hillo-marmeladisokeria (1:3)

Esivalmistelut:
Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa omenat palasiksi. Keitä puolet omenoista vesitilkan kera hienoksi soseeksi. Hyytymiskoetta varten aseta lautanen kylmään.

Valmistus:
Kaada omenasoseen joukkoon viski ja sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon loput aineet ja saata kiehumaan. Anna kiehua neljä minuuttia koko ajan hämmentäen. Kuori pintaan noussut vaahto pois parhaasi mukaan. Nosta kattila pois keittolevyltä ja tee hyytymiskoe. Jos hillo on tarpeeksi keittynyttä, kauho se kiehuvalla vedellä steriloituihin lasipurkkeihin. Sulje purkit välittömästi ja käännä ne ylösalaisin viideksi minuutiksi.

Suklaamarkiisi ja valkosuklaa-mascarponevaahto

Katsomme tällä hetkellä MasterChef Australiaa JIMiltä joka ikinen päivä emmekä ole missanneet yhtään jaksoa. Jännittävien pudotus- ja haastetehtävien lisäksi formaattiin kuuluvat MasterClass-oppitunnit, joilla tuomarit ja vierailevat kokit kokkaavat annoksia liittyen tehtäviin sekä kokkaavat mieleenjääviä annoksia kilpailijoille käytettäväksi kilpailun edetessä. Pari viikkoa takaperin Gary kokkasi aivan uskomattoman upean jälkiruuan, jonka ohjeen etsimme käsiimme ja teimme eilen illalla itse. Kyseessä on suussa sulava suklaamarkiisi valkosuklaa-mascarponevaahdon kanssa. Ohje oli varsin työläs toteuttaa, mutta todellakin kaiken työnsä väärti! Ohjeessa kaikki oli mitattu tietenkin kupeissa. Onnekseni Markus oli muutama viikko takaperin tilannut minulle yllätyksen www.alphageek.fi verkkokaupasta: hienot maatuska kuppimitat! Nyt sitten pääsimme niitäkin käyttämään.

 Maatuskojen molemmat osat toimivat mittoina, jokainen eri kokoisena tietenkin! Näillä oli todella helppo mittailla raaka-aineita. Lisäksi kupit ovat konepestäviä, joten sotkutkin on helppo siivota. Eivätkä nämä nyt myöskään niin kalliit olleet, ottaen huomioon, että niitä ei kuulu piilottaa, vaan käyttää sisustuselementtinä keittiössä ;-)

Sitten itse suklaamarkiisiin: Suklaamousse on erittäin (siis oikeasti, ERITTÄIN) tuhtia. Reseptiin käytetään paljon voita, sokeria, hunajaa, erittäin rasvaista kermaa sekä suklaata. Jos siis olet sitä mieltä, että on synti käyttää näitä kaikkia suurina määrinä samassa reseptissä, ole hyvä ja lopeta lukeminen tähän. Tämä resepti EI ole silloin sinua varten. :-D

Pohja:

6 kananmunaa, keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina

1 kuppi taloussokeria

2 rkl vaaleaa siirappia

½ kuppia vehnäjauhoja

3/4 kuppia maissijauhoja

1/4 kuppia leivontaan tarkoitettua kaakaojauhetta

Suklaamarkiisi:

80 g 70% suklaata (Fazer)

120 g keltuaisia

125 g taloussokeria

50 g hunajaa

135 g pehmeää voita

82 g tummaa leivontaan tarkoitettua kaakaojauhetta

225 ml "thickened cream" vatkattuna 

• thickened cream on 35 prosenttista kermaa, joka sisältää myös gelatiinia. Tällaista kermaa ei suomalaisesta marketista saa enkä ole varma saako erikoisliikkeistäkään. Avomieheni työskentelee tukkufirmassa, joka tuo tällaista kermaa maahan ja myy kondiittoreille, joten hänen kauttaa pääsin käsiksi tähän raaka-aineeseen. Suklaamarkiisi tarvitsee gelatiinia "hyytyäkseen" kevyesti, joten thickened cream:in voinee korvata tavallisella rasvaisella kermalla sekä liivatelehdillä sekoitettuna suklaaseokseen vesitilkan kanssa. Tätä en ole kuitenkaan itse testannut.

Mascarpone-valkosuklaavaahto

125 g mascarponea

1/3 kuppia "thickened cream", vatkattuna

100 g valkosuklaata sulatettuna

• Lämmitä uuni 170 asteeseen. Voitele leivinpaperi ja aseta se pellille odottamaan.
• Kakkupohjaa varten vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahdottamisen aikana lisää puolet sokerista valkuaisten joukkoon. Vatkaa kunnes sokeri saa valkuaiset kiiltämään ja pystyt muodostamaan vatkaimen terillä teräviä huippuja.
• Kakkupohjaa varten vatkaa keltuaiset, loppu sokeri ja vaalea siirappi kovaksi vaaleaksi vaahdoksi. Siivilöi joukkoon vehnäjauhot, maissijauhot sekä kaakaojauhe ja sekoita ne VAROVASTI keltuaisseoksen joukkoon. Ei MISSÄÄN nimessä saa vatkata.
• Ota 1/3 valkuaisista ja sekoita varovasti keltuiais-jauho-seoksen joukkoon. Kaada tämä seos varovasti loppujen valkuaisten joukkoon ja sekoita jälleen varovasti, kunnes seos on tasaista. Seosta ei saa vatkata eikä sekoittaa liikaa tai liian kauan tai se menettää kuohkeutensa, joka on pohjan tärkein ominaisuus.
• Levitä taikinaa ohuelti (oikeasti erittäin ohuelti, ei mitään kääretorttupohjia todellakaan) leivinpaperille. Jos kokoat lopulta suklaamarkiisin leipävuokaan, yksi leivinpaperillinen pohjaa riittää. Itse leivitin irtopohjavuoan ja paistoin jäljelle jääneestä pohjataikinasta suklaakakun. Jos kuitenkin haluat ottaa varman päälle, paista kaksi ohutta levyä suklaamarkiisia varten.
• Paista pohjaa 4-5 minuuttia uunissa, tai kunnes pohja on kypsä.

Suklaamarkiisi:

• Sekoittele vesihauteessa keskenään suklaata, sokeria, keltuaisia ja hunajaa, kunnes seos on sileää ja kaikki sokeri on sulanut seokseen eikä kiteitä ole enää havaittavissa. Älä kuitenkaan keittele seoksesta vahingossa munakokkelia. Aikaa keittelyyn kuluu noin 5-7 minuuttia. Poista seos levyltä ja anna jäähtyä hieman. 
• Vatkaa sinä aikana pehmeä voi kevyeksi vaahdoksi ja lisää joukkoon kaakaojauhe. Kaakao saattaa pöllytä, joten ei kannata pelästyä.
• Sekoita kaakao-voi seos vielä lämpimään suklaaseokseen, jolloin voi vielä sulaa hieman mehevämmäksi. Sekoita seokset keskenään, kunnes voi on hieman sulanut ja syntynyt seos on sileä. Lisää joukkoon ensin 1/3 kermavaahdosta ja sekoita sileäksi. Lisää loppu kerma ja sekoittele enää varovasti.

Kokoaminen:

• Leikkaa jäähtyneestä kakkupohjasta leipävuoan kokoisia palasia kolme kappaletta. Vuoraa vuoka kelmulla ja aseta alimmainen pohjalevy paikalleen. Kaada päälle noin puolet suklaamarkiisista. Lisää seuraava pohjalevy ja painele se kevyesti suklaamarkiisiin kiinni. Kaada päälle loput suklaamarkiisista ja peitä koko komeus viimeisellä pohjalevyllä. Painele kevyesti. Kerää kelmun reunat yhteen, jolloin suklaamarkiisi kiristyy hieman. Anna suklaamarkiisin jähmettyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia, mielellään kuitenkin yön yli.
• Leikkaa seuraavana päiväni puhtaalla veitsellä siivuja, jolloin saat palaan kauniin pinnan.

Mascarpone-valkosuklaavaahto:

• Vatkaa mascarponen rakenne rikki. Sulata suklaa vesihauteessa ja vatkaa mascarponen joukkoon. Sekoita lopuksi joukkoon vatkattu kerma. Tarjoile suklaamarkiisin kanssa.

Lokakuun uutta luettavaa

Nyt lokakuussa olen tehnyt monta ihanaa kirjalöytöä ja saanut vielä kaiken lisäksi postiluukusta uunituoreen Maku-lehdenkin. Ai että! Kyllä nyt kelpaa ottaa vastaan kylmät säät, pimenevät illat ja "kaamosmasennus" kynttilöiden ja lämpimän viltin sekä mahdollisesti kuuman hellan kera! ;-) 

Avomieheni kanssa ollaan innostuttu kovasti tässä vuoden mittaan kokkaamaan yhdessä ja itse olen hurjan innostunut juuri meksikolaisesta keittiöstä. Meksikolainen ruoka on mielestäni niin ihanan vaihtelevaa, tuoretta, raikasta ja sopivissa määrin myös tuhtia. Ruoka-annoksia löytyy makuun kuin makuun ja laidasta laitaan, aivan ihania tequila-drinkkejä unohtamatta. Tarkoituksenani olisi vielä ostaa itselleni välineet itsetehtyjen tortillojen valmistukseen. Se, jos jokin, kruunaisi kaikki makuelämykset!! Molemmat tex mex - kirjat ovat aivan ihania ja todellakin hintansa arvoisia. Tex mex alusta alkaen - kirjassa kaikki on kerrottu hyvin seikka peräisesti ja oikeasti alusta alkaen. Kaikista ainesosista on kerrottu erikseen, joten lähtökohdat kokkaamiselle ovat loistavat. Toinen kirjoista on englannin kielinen ja olen vasta päässyt kirjan kanssa alkuun. Ensivaikutelma oli kuitenkin todella hyvä! Ruuat ovat erilaisia kuin toisessa tex mex kirjassani, mikä on hyvä juttu!

Stockmannin Hulluilta päiviltä löysin tämän ihanan Macaron-leivos kirjan, jota olen nyt jo kahteen kertaan käynyt kirjastosta lainaamassa. Kirjan macaroneissa on aivan ihania täytteitä ja kirjan alussa opastetaan ihanan tarkasti, miten taikina tulee tehdä oikein! Kun kävimme Viking Gracella risteilemässä, söimme buffetissa macaron-leivoksia ja totesin, että omat leivokseni ovat olleet rakenteeltaan aivan samanlaisia, vaikka olenkin luullut niiden epäonnistuneen täydellisesti! Kuori taivaallisen rapea ja syntisen tahmainen sisältä. Ja itse luulin, että kuorien tulee olla rapeita koko matkalta, siksi siis olen epäonnistunut joissakin erissä! Sain siis taas uuden macaron-kärpäsen pureman!

Olemme alkaneet myös uuden kunto-ohjelmani jälkeen syödä ja valmistaa enemmän erilaisia salaatteja ja olenkin itse kyseenalaistanut aiemmat ruokailutottumukseni. Olen toki aina pitänyt salaateista, mutta koska olen ennen syönyt vain kerran päivässä lämmintä/kunnollista ruokaa, en ole halunnut "tuhlata" kyseistä ateriaa salaatin "puputtamiseen", koska "eihän siitä mene edes nälkä". Pakko myöntää näin heti alkuun, että olen ollut aivan väärillä jäljillä. Ensinnäkin yksi ateria päivässä ei riitä. Ei tietenkään tarvitse ahtaa kupuunsa kahta hampurilaisateriaa päivässä, ei, sitä en tarkoita. Tarkoitan, että lounaaksi kelpaa oikein hyvin, ruokaisa ja oikeasti täyttävä ihana salaatti. Olemme jo kokeilleet vaikka mitä ihania variaatioita ja pakko myöntää, että jääkaapissamme ei ole ikinä ennen ollut näin paljon näin tuoreita asioita, oikein hävettää!

Ja viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä: UUSIN MAKU SAAPUI VIIME VIIKOLLA!!!!

Ja tämä maku oli aivan ihana, koska se oli jenkki versio kaikkien ihanien jenkkiherkkujen kera! Aion varmasti kokeilla karpalo-kinuski cupcakeja ja erilaisia jenkkityylisiä salaatinkastikkeita, joiden ohjeet lehdestä löytyvät. Lehti oli kokonaisuudessaan täynnä upeita reseptejä, joita tulen ennen joulua vielä kokeilemaan! 

Omenatosca kakku

Avomieheni saapui eräänä syyskuisena iltapäivänä töistä kotiin mukanaan 10 kiloa aivan taivaallisia, punaisia ja isoja Raike-omenoita. Voi sitä iloa, kun saa syödä omenaa kaikissa mahdollisissa muodoissa. Ja pariin kakkuunkin omenoista sitten riitti! Loppukesä ja syksy ovat mielestäni ihan loistavaa aikaa, kun pystyy harrastamaan omavaraisuutta ja kiinnittämään oikeasti huomiota raaka-aineiden alkuperään eli suomalaisuuteen. Kaikki suomalaiset syksyn herkut ovat niin edullisia, ettei ole mitään järkeä syytää rahaa espanjalaisiin tomaatteihin tai puolalaisiin omenoihin! Niitä ehtii taas syödä sitten tammikuussa, kun suomalaista ei ole tarjolla!

Mutta asiasta kolmanteen. Löysin tämän loistavan omenatosca kakun ohjeen Belle Baie:n blogista ja tekstin luettuani, olin aivan myyty: tätä oli aivan pakko kokeilla! Ja ei kakkua turhaan blogissa kehuttu, siitä tuli kuin tulikin aivan taivaallinen. Varsinkin toscasta tuli paras koskaan tekemäni tosca!

Pohja:

100g voita

2 kananmunaa

1½ dl sokeria

1½ dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

2 omenaa

1 tl kanelia

Sulata voi mirossa ja jäähdytä. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon jauhot sekä vaniljasokeri. Kaada lopuksi sekaan jäähtynyt voisula ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Halkaise omenat ja poista siemenkota. Itse en kuorinut omenoita olleenkaan, vaan pesin ne ainoastaan huolellisesti. Kaikki vitamiinithan löytyvät juuri kuoresta tai välittömästi kuoren alta, joten ei niitä sovi turhaan poistaa! Viipaloi omenat ja lado ne takinan päälle. Ripottele päälle vielä kanelia. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 25 minuuttia. Kun otat kakun uunista, nosta uunin lämpötila 200 asteeseen.

Tosca:

50g voita

3/4 dl sokeria

50g mantelilastuja

1 rkl vehnäjauhoja

1rkl maitoa

Sulata voi ja sokeri kattilassa miedolla lämmöllä. Kaada sekaan jauhot ja mantelilastut, sekoita huolellisesti. Lisää lopuksi maito. Kaada lämmin toscaseos kakun päälle ja laita uuniin 200 asteeseen noin 8-10 minuutiksi. 

Tarjoile kakku hieman jäähtyneenä. Kakku myös mehevöityi luvatulla tavalla jääkaapissa, joten kylmäkään kakku ei ole tarjoilussa huono vaihtoehto!