Kanaa Korma
Torstaina päätin haluta tehdä viikonloppuna kanacurrya. Eikä mitä tahansa kanacurrya, vaan alusta asti itse tehtyä kanacurrya. Googletin siis heti alkajaisiksi currytahnan ohjeen. Ensimmäisenä osumana tuli Jamie Oliverin resepti, johon luotin kuin vuoreen. (Jamie Oliver vaan on ihan loistava ;-) Kun sitten aloin curry paste:n ohjetta tarkemmin tutkia, sivulta löytyikin neljä tai viisi erilaista ohjetta. Päädyimme lopulta korma-tahnaan.
En ollut koskaan ennen tehnyt currytahnaa itse, vaan olimme aina ennen ostaneet joko valmiin mausteseoksen, joka kaadettiin kanan päälle ja kookosmaito viimeiseksi koko komeuden joukkoon tai olimme käyttäneet currytahnaa suoraan purkista. Hyväähän se on aina ollut, sitä ei voi kieltää, mutta itse tehdyssä tahnassa vaan oli sitä jotain. Ja sen tekeminenkään ei ollut oikeasti vaikeaa: kaikki ainekset blenderiin tai sauvasekoittimen purkkiin ja tahnaksi. Muuttelin netistä löytämää ohjetta hieman sen mukaan, mitä olimme muistaneet ostaa kaupasta ja mitä olimme sitten kuitenkin unohtaneet.
Lopputuloksena pitäisi sitten syntyä keltaisen oranssia ihanasti tuoksuvaa ja tulista currytahnaa. Kanaa korma taas syntyy, kun kanojen paistamisen jälkeen lisää pannulle kanojen joukkoon juuri tehdyn tahnan ja jatkaa kookosmaidolla. Onko tämä sitten aitoa korma-kanaa, sitä en tiedä, mutta meidän tyylillemme uskollista intialaista ruokaa ainakin. Ja kaiken lisäksi vielä todella hyvää.
Käyn tällä hetkellä aika usein Punnitse ja Säästä:ssä, koska kulutan pakastekuivattujamarjoja ihan hullun lailla (ja ne ovat muuten helkkarin kalliita, 12,50e/100g, ja minä hullu maksan niistä kerran kuukaudessa 12,50e, yhhh...). Päätinkin siis ottaa tämän vuoden missioksi ostaa liikkeestä joka käyntikerralla jotain uutta, jota en/emme ole vielä kokeilleet. Päätimme aloittaa eri riisilaaduista. Olemme jo kokeilleet tummaa jasmiiniriisiä ja nyt oli vuorossa punainen riisi. Punainen riisi oli miellyttävän neutraalin makuista ja näytti lautasella tavallista kivammalta erilaisen värimaailmansa takia. Suuri osa väristä kuitenkin harmikseni liukeni keittämisen aikana veteen ja päätyi sen mukana viemäriin. Pakko kyllä myöntää, että makunsa puolesta punainen riisi hävisi 6-0 jasmiiniriisille.
Yhdistelmänä punainen riisi ja korma-kana sopivat hyvin yhteen. Joskus on enemmänkin kuin kannattavaa nähdä vähän tavallista enemmän vaivaa ja tehdä kaikki alusta asti itse!
Ainekset:
Korma-tahna:
3 valkosipulinkynttä
peukalon mittainen pätkä tuoretta inkivääriä
½ tl himalajansuolaa
2 rkl seesamiöljyä
1 rkl ketsuppia (oikeasti ohjeessa luki tomaattipyreetä, mutta tämä kuului unohdettujen tarvikkeiden listalle.)
1 tuore vihreä chili
1 kuivattu punainen chili (koska meiltä sattumoisin tällaisiakin nurkista löytyy)
3 rkl kookoshiutaleita
2 rkl mantelilastuja
kourallinen tuoretta korianteria
2 tl kuminan siemeniä
1 tl korianterin siemeniä
½ tl savustettua paprikaa (jauhettu mauste)
1 tl garam masalaa
Lisäksi:
700 g broilerin fileesuikaleita
1 tlk kookosmaitoa
punaista riisiä
- Kuori valkosipulin kynnet ja inkivääri ja paloittele karkeiksi paloiksi. Lisää ne blenderiin tai sauvasekoittimen purkkiin suolan, öljyn, ketsupin, chilien (paloittele pariin osaan), kookoshiutaleiden, mantelilastujen ja korianterin kanssa.
- Mittaa kaikki mausteet kuivalle paistinpannulle ja paahda, kunnes ne alkavat tuoksua huumavasti. Kaada mausteet huhmareeseen ja jauha tasaiseksi mausteseokseksi. Lisää mausteseos muiden ainesten sekaan ja jauha tasaiseksi tahnaksi. Alkuun tahnan teko onnistuu hyvin blenderillä, mutta tasaiseksi se on parasta ajaa sauvasekoittimella.
- Paista kana pannussa kullanruskeaksi ja lisää joukkoon juuri tekemäsi currytahna. Kaada joukkoon kookosmaito ja sekoittele hyvin.
- Keitä riisi ja tarjoile korma-kanan kanssa. Koristele korianterilla.
Torstaina päätin haluta tehdä viikonloppuna kanacurrya. Eikä mitä tahansa kanacurrya, vaan alusta asti itse tehtyä kanacurrya. Googletin siis heti alkajaisiksi currytahnan ohjeen. Ensimmäisenä osumana tuli Jamie Oliverin resepti, johon luotin kuin vuoreen. (Jamie Oliver vaan on ihan loistava ;-) Kun sitten aloin curry paste:n ohjetta tarkemmin tutkia, sivulta löytyikin neljä tai viisi erilaista ohjetta. Päädyimme lopulta korma-tahnaan.
En ollut koskaan ennen tehnyt currytahnaa itse, vaan olimme aina ennen ostaneet joko valmiin mausteseoksen, joka kaadettiin kanan päälle ja kookosmaito viimeiseksi koko komeuden joukkoon tai olimme käyttäneet currytahnaa suoraan purkista. Hyväähän se on aina ollut, sitä ei voi kieltää, mutta itse tehdyssä tahnassa vaan oli sitä jotain. Ja sen tekeminenkään ei ollut oikeasti vaikeaa: kaikki ainekset blenderiin tai sauvasekoittimen purkkiin ja tahnaksi. Muuttelin netistä löytämää ohjetta hieman sen mukaan, mitä olimme muistaneet ostaa kaupasta ja mitä olimme sitten kuitenkin unohtaneet.
Lopputuloksena pitäisi sitten syntyä keltaisen oranssia ihanasti tuoksuvaa ja tulista currytahnaa. Kanaa korma taas syntyy, kun kanojen paistamisen jälkeen lisää pannulle kanojen joukkoon juuri tehdyn tahnan ja jatkaa kookosmaidolla. Onko tämä sitten aitoa korma-kanaa, sitä en tiedä, mutta meidän tyylillemme uskollista intialaista ruokaa ainakin. Ja kaiken lisäksi vielä todella hyvää.
Käyn tällä hetkellä aika usein Punnitse ja Säästä:ssä, koska kulutan pakastekuivattujamarjoja ihan hullun lailla (ja ne ovat muuten helkkarin kalliita, 12,50e/100g, ja minä hullu maksan niistä kerran kuukaudessa 12,50e, yhhh...). Päätinkin siis ottaa tämän vuoden missioksi ostaa liikkeestä joka käyntikerralla jotain uutta, jota en/emme ole vielä kokeilleet. Päätimme aloittaa eri riisilaaduista. Olemme jo kokeilleet tummaa jasmiiniriisiä ja nyt oli vuorossa punainen riisi. Punainen riisi oli miellyttävän neutraalin makuista ja näytti lautasella tavallista kivammalta erilaisen värimaailmansa takia. Suuri osa väristä kuitenkin harmikseni liukeni keittämisen aikana veteen ja päätyi sen mukana viemäriin. Pakko kyllä myöntää, että makunsa puolesta punainen riisi hävisi 6-0 jasmiiniriisille.
Yhdistelmänä punainen riisi ja korma-kana sopivat hyvin yhteen. Joskus on enemmänkin kuin kannattavaa nähdä vähän tavallista enemmän vaivaa ja tehdä kaikki alusta asti itse!
Ainekset:
Korma-tahna:
3 valkosipulinkynttä
peukalon mittainen pätkä tuoretta inkivääriä
½ tl himalajansuolaa
2 rkl seesamiöljyä
1 rkl ketsuppia (oikeasti ohjeessa luki tomaattipyreetä, mutta tämä kuului unohdettujen tarvikkeiden listalle.)
1 tuore vihreä chili
1 kuivattu punainen chili (koska meiltä sattumoisin tällaisiakin nurkista löytyy)
3 rkl kookoshiutaleita
2 rkl mantelilastuja
kourallinen tuoretta korianteria
2 tl kuminan siemeniä
1 tl korianterin siemeniä
½ tl savustettua paprikaa (jauhettu mauste)
1 tl garam masalaa
Lisäksi:
700 g broilerin fileesuikaleita
1 tlk kookosmaitoa
punaista riisiä
- Kuori valkosipulin kynnet ja inkivääri ja paloittele karkeiksi paloiksi. Lisää ne blenderiin tai sauvasekoittimen purkkiin suolan, öljyn, ketsupin, chilien (paloittele pariin osaan), kookoshiutaleiden, mantelilastujen ja korianterin kanssa.
- Mittaa kaikki mausteet kuivalle paistinpannulle ja paahda, kunnes ne alkavat tuoksua huumavasti. Kaada mausteet huhmareeseen ja jauha tasaiseksi mausteseokseksi. Lisää mausteseos muiden ainesten sekaan ja jauha tasaiseksi tahnaksi. Alkuun tahnan teko onnistuu hyvin blenderillä, mutta tasaiseksi se on parasta ajaa sauvasekoittimella.
- Paista kana pannussa kullanruskeaksi ja lisää joukkoon juuri tekemäsi currytahna. Kaada joukkoon kookosmaito ja sekoittele hyvin.
- Keitä riisi ja tarjoile korma-kanan kanssa. Koristele korianterilla.
Sitruunainen katkarapuspagetti
Heippa taas!
Ensimmäiset kirjoitukset olivat ja menivät ja hyvin menivätkin! Koe onnistui aivan loistavasti, täydellisyydestä kuitenkin joku piste puuttui, lisäksi piknik oli aivan loistava ;-) Tänä viikonloppuna pitääkin tehdä taas uudet piknik-eväät tänne esiteltäväksi ja fysiikan yo-kirjoituksiin mukaan otettavaksi! Mutta niitä odotellessa!
Tässä loppuviikosta olen yrittänyt epätoivoisesti ottaa niskalenkkiotetta momenteista ja hitausmomenteista, joten leipominen on jäänyt vähemmällä ja on oikeastaan tuntunut siltä, että en ole edes normaalia lämmintä ruokaa jaksanut aina valmistaa. Ja sitten kun sen olen tehnyt, lautaselle on päätynyt lähinnä epämääräinen kasa jotain munakkaan ja salaatin yhdistelmää etäisesti muistuttavaa. Tänään kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin hetken mielijohteesta, että haluan tehdä katkarapuspagettia. Kyllä. Katkarapuspagetti. Mulle. Heti. Nyt. Kiitos. Kirjoitin googleen katkarapuspagetti ja valitsin ensimmäisen eteeni tulevan reseptin, jonka loppujen lopuksi muokkasin lähes kokonaan oman laisekseni. Lopputuloksessa reseptin kanssa yhtenevää taisi olla lopulta spagetti, katkaravut ja sitruunankuori.
Ruuasta tuli tosi tosi hyvää ja pakko myöntää, että yllätyin itsekin aivan täysin, en osannut edes kovimmissa mielikuvitukseni tuotoksissa odottaa mitään niin hyvää ja maukasta. Siinäpä onkin sitten se syy, miksi tämä resepti päätyy tänne blogiin (tämä blogi, kun kuitenkin on leivontablogi eikä ruokablogi). Markuksellekin kehuin ruokaa välittömästi ja vastauksena sain vain viestin "jäikö sitä mullekin?". Ja eihän sitä jäänyt :-D Joten, uutta annosta kehiin! Onneksi tämä oli helppo ja nopea valmistaa, joten Markuskin pääsi töiden jälkeen nauttimaan inspiraatiopuuskastani!
Ruoka oli myös yllättävän kevyttä ja sain kerrankin syödä hyvällä omallatunnolla vatsani aivan täyteen! Koko annos, jonka valmistin, sisälsi yhteensä vain 400 kilokaloria, mikä oli todella vähän siihen ruokamäärään nähden, jonka suustani alas tungin.
Ainekset:
1 annos täysjyväspagettia (keitettynä n. 200g)
1 valkosipulin kynsi
½ sipuli
1/3 vihreä chili
60 - 80 g katkarapuja
½ sitruunan raastettu kuori
70 g kolme yrttiä ruokakermaa
vajaa rkl öljyä paistamiseen
himalajan ruususuolaa
mustapippuria
- Keitä spagetti suolatussa vedessä kypsäksi paketin ohjeen mukaan.
- Pilko valkosipuli, chili ja sipuli pieneksi kuutioksi. Kuumenna öljy pannulla. Kuullota sipulit ja chili pannulla. Kun ovat saaneet kauniisti väriä, lisää katkaravut ja paista kunnes ne ovat sulaneet, lämmenneet ja saaneet vähän väriä.
- Sammuta levy. Raasta joukkoon sitruunan kuori ja mausta suolalla ja pippurilla. Valuta spagetti ja lisää kääntelemällä katkarapuseokseen. Lisää lopuksi kerma ja kääntele seos kunnolla.
- Pyöräytä spagetti haarukan ympärille ja asettele lautaselle. Lusikoi päälle katkarapuja ja sipuli-valkosipuli-chili -seosta. Nauti.
Nams nams! Markuskin tykkäsi kovasti, vaikkei suuri katkarapufani olekaan!
Hauskaa alkavaa viikonloppua,
Viivi
Heippa taas!
Ensimmäiset kirjoitukset olivat ja menivät ja hyvin menivätkin! Koe onnistui aivan loistavasti, täydellisyydestä kuitenkin joku piste puuttui, lisäksi piknik oli aivan loistava ;-) Tänä viikonloppuna pitääkin tehdä taas uudet piknik-eväät tänne esiteltäväksi ja fysiikan yo-kirjoituksiin mukaan otettavaksi! Mutta niitä odotellessa!
Tässä loppuviikosta olen yrittänyt epätoivoisesti ottaa niskalenkkiotetta momenteista ja hitausmomenteista, joten leipominen on jäänyt vähemmällä ja on oikeastaan tuntunut siltä, että en ole edes normaalia lämmintä ruokaa jaksanut aina valmistaa. Ja sitten kun sen olen tehnyt, lautaselle on päätynyt lähinnä epämääräinen kasa jotain munakkaan ja salaatin yhdistelmää etäisesti muistuttavaa. Tänään kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin hetken mielijohteesta, että haluan tehdä katkarapuspagettia. Kyllä. Katkarapuspagetti. Mulle. Heti. Nyt. Kiitos. Kirjoitin googleen katkarapuspagetti ja valitsin ensimmäisen eteeni tulevan reseptin, jonka loppujen lopuksi muokkasin lähes kokonaan oman laisekseni. Lopputuloksessa reseptin kanssa yhtenevää taisi olla lopulta spagetti, katkaravut ja sitruunankuori.
Ruuasta tuli tosi tosi hyvää ja pakko myöntää, että yllätyin itsekin aivan täysin, en osannut edes kovimmissa mielikuvitukseni tuotoksissa odottaa mitään niin hyvää ja maukasta. Siinäpä onkin sitten se syy, miksi tämä resepti päätyy tänne blogiin (tämä blogi, kun kuitenkin on leivontablogi eikä ruokablogi). Markuksellekin kehuin ruokaa välittömästi ja vastauksena sain vain viestin "jäikö sitä mullekin?". Ja eihän sitä jäänyt :-D Joten, uutta annosta kehiin! Onneksi tämä oli helppo ja nopea valmistaa, joten Markuskin pääsi töiden jälkeen nauttimaan inspiraatiopuuskastani!
Ruoka oli myös yllättävän kevyttä ja sain kerrankin syödä hyvällä omallatunnolla vatsani aivan täyteen! Koko annos, jonka valmistin, sisälsi yhteensä vain 400 kilokaloria, mikä oli todella vähän siihen ruokamäärään nähden, jonka suustani alas tungin.
Ainekset:
1 annos täysjyväspagettia (keitettynä n. 200g)
1 valkosipulin kynsi
½ sipuli
1/3 vihreä chili
60 - 80 g katkarapuja
½ sitruunan raastettu kuori
70 g kolme yrttiä ruokakermaa
vajaa rkl öljyä paistamiseen
himalajan ruususuolaa
mustapippuria
- Keitä spagetti suolatussa vedessä kypsäksi paketin ohjeen mukaan.
- Pilko valkosipuli, chili ja sipuli pieneksi kuutioksi. Kuumenna öljy pannulla. Kuullota sipulit ja chili pannulla. Kun ovat saaneet kauniisti väriä, lisää katkaravut ja paista kunnes ne ovat sulaneet, lämmenneet ja saaneet vähän väriä.
- Sammuta levy. Raasta joukkoon sitruunan kuori ja mausta suolalla ja pippurilla. Valuta spagetti ja lisää kääntelemällä katkarapuseokseen. Lisää lopuksi kerma ja kääntele seos kunnolla.
- Pyöräytä spagetti haarukan ympärille ja asettele lautaselle. Lusikoi päälle katkarapuja ja sipuli-valkosipuli-chili -seosta. Nauti.
Nams nams! Markuskin tykkäsi kovasti, vaikkei suuri katkarapufani olekaan!
Hauskaa alkavaa viikonloppua,
Viivi
Savulohisalaattia ja ruishampurilainen hevosenjauhelihapihvillä
Heipparallaa!
Nyt alkaa taas postattavat reseptit loppua kesken, joten ajattelin jakaa teille minun viime viikon ja tämän viikon ehdottomat lemppariruuat kuvina ja jos nyt tässä kirjoitellessa oikein innostun, niin reseptien kera.
Minulle käy usein niin, että kun yön aikana näen unta jostain ruuasta, saan ihan järkyttävän pakkomielteen kyseisen ruuan valmistamisesta. Viime viikolla kävi niin pariinkin otteeseen. Ensinnäkin paastopäivän jälkeisenä yönä näin unta herkullisista banaani-proteiiniletuista, joita minun oli pakko nousta seuraavana aamuna aikaisin valmistamaan. Lisäksi näin unta savukala-oliivi-mozzarella-salaatista. Savukalaa ja oliiveja oli siis pakko saada. Mozzarellaa en Lidlistä löytänyt, koska en saa laktoosisia tuotteita syödä, joten se oli nyt unohdettava. Salaatti sitten muokkautui viikon aikana aika moneen kertaan, mutta pääasiassa ainekset pysyivät samoina. Ja kyllä. Olen viikon syönyt samaa salaattia päivästä toiseen enkä ole siihen vieläkään kyllästynyt :-D Minulla on aina tapana syödä tiettyjä asioita kyllästymiseen asti ja sitten en syö niitä pitkiin aikoihin, koska olen niin kyllästynyt niihin. Näin käy esimerkiksi joka vuosi satsumien kanssa. Kun ne syksyllä saapuvat kauppaan, ahmin niitä parhaimmillaan kilon päivässä ja ennen joulua olen jo korviani myöten täynnä satsumoita enkä koske koko loppu vuoteen yhteenkään mandariiniin. Yök. En yhteenkään.
Viime viikko oli muutenkin kulinaarisilta elämyksiltään minulle todella epätavallinen. Olen säännöllisen epäsäännöllisesti vältellyt punaista lihaa, ja jos siihen olen päätynyt koskemaan, on se ollut joko possua tai nautaa. Makkaroille ja paksuille pihveille olen jo useamman vuoden sanonut nou nou. Ja hei, on sanomattakin selvää, että siskonmakkaroihin en ole IKINÄ koskenut. Ne näyttävätkin niin ällöttäviltä ja nyt on pakko sensuroida kaikki sanat, joita Markukselle kyseisistä makkaroista kerroin, koska mielestäni niille sopisi paremmin nimeksi veljenmakkarat.........
Mutta niin vain kävi, että viime viikolla Markus valmisti suussasulavan hyvää siskonmakkarakeittoa ja eilen hän vielä sai minut syömään hevosenjauhelihapihvejä, jotka olivat myöskin todella todella hyviä. Yllätyin molempien yhteydessä siitä, miten erilaisiksi olin maut päässäni kuvitellut. Siskonmakkarat maistuivat vain hyvin maustetuilta nakeilta ja hevosenjauheliha oli tavallista kuivempaa, mutta ei mitenkään eronnut normaaleista naudanjauhelihapihveistä. Olen yllättynyt ja annoin Markukselle jo luvan tuoda molempia aineksia toistamiseen kotiin!
AINIIN! Viikko sitten sunnuntaina Markus teki uunissa naudan sisäpaistia, mitä olen myöskin karttanut kuin ruttoa. Ja se oli pojat hyvää! Mikäköhän minuun on mennyt? :-D
Loppuun vielä sen savulohi-salaatin ohje!
Ainekset:
Muutama lehti jääsalaattia
Kourallinen rucolaa
5 cm pala kurkkua
1 pieni tomaatti tai 6 kpl kirsikkatomaatteja
Paprikaa
7-8 mustaa oliivia
(sipulia)
n. 60-100 g savulohta
Seesaminsiemeniä
Hasselpähkinäöljyä
Persiljaa
Nyt alkaa taas postattavat reseptit loppua kesken, joten ajattelin jakaa teille minun viime viikon ja tämän viikon ehdottomat lemppariruuat kuvina ja jos nyt tässä kirjoitellessa oikein innostun, niin reseptien kera.
Minulle käy usein niin, että kun yön aikana näen unta jostain ruuasta, saan ihan järkyttävän pakkomielteen kyseisen ruuan valmistamisesta. Viime viikolla kävi niin pariinkin otteeseen. Ensinnäkin paastopäivän jälkeisenä yönä näin unta herkullisista banaani-proteiiniletuista, joita minun oli pakko nousta seuraavana aamuna aikaisin valmistamaan. Lisäksi näin unta savukala-oliivi-mozzarella-salaatista. Savukalaa ja oliiveja oli siis pakko saada. Mozzarellaa en Lidlistä löytänyt, koska en saa laktoosisia tuotteita syödä, joten se oli nyt unohdettava. Salaatti sitten muokkautui viikon aikana aika moneen kertaan, mutta pääasiassa ainekset pysyivät samoina. Ja kyllä. Olen viikon syönyt samaa salaattia päivästä toiseen enkä ole siihen vieläkään kyllästynyt :-D Minulla on aina tapana syödä tiettyjä asioita kyllästymiseen asti ja sitten en syö niitä pitkiin aikoihin, koska olen niin kyllästynyt niihin. Näin käy esimerkiksi joka vuosi satsumien kanssa. Kun ne syksyllä saapuvat kauppaan, ahmin niitä parhaimmillaan kilon päivässä ja ennen joulua olen jo korviani myöten täynnä satsumoita enkä koske koko loppu vuoteen yhteenkään mandariiniin. Yök. En yhteenkään.
Viime viikko oli muutenkin kulinaarisilta elämyksiltään minulle todella epätavallinen. Olen säännöllisen epäsäännöllisesti vältellyt punaista lihaa, ja jos siihen olen päätynyt koskemaan, on se ollut joko possua tai nautaa. Makkaroille ja paksuille pihveille olen jo useamman vuoden sanonut nou nou. Ja hei, on sanomattakin selvää, että siskonmakkaroihin en ole IKINÄ koskenut. Ne näyttävätkin niin ällöttäviltä ja nyt on pakko sensuroida kaikki sanat, joita Markukselle kyseisistä makkaroista kerroin, koska mielestäni niille sopisi paremmin nimeksi veljenmakkarat.........
Mutta niin vain kävi, että viime viikolla Markus valmisti suussasulavan hyvää siskonmakkarakeittoa ja eilen hän vielä sai minut syömään hevosenjauhelihapihvejä, jotka olivat myöskin todella todella hyviä. Yllätyin molempien yhteydessä siitä, miten erilaisiksi olin maut päässäni kuvitellut. Siskonmakkarat maistuivat vain hyvin maustetuilta nakeilta ja hevosenjauheliha oli tavallista kuivempaa, mutta ei mitenkään eronnut normaaleista naudanjauhelihapihveistä. Olen yllättynyt ja annoin Markukselle jo luvan tuoda molempia aineksia toistamiseen kotiin!
AINIIN! Viikko sitten sunnuntaina Markus teki uunissa naudan sisäpaistia, mitä olen myöskin karttanut kuin ruttoa. Ja se oli pojat hyvää! Mikäköhän minuun on mennyt? :-D
Loppuun vielä sen savulohi-salaatin ohje!
Ainekset:
Muutama lehti jääsalaattia
Kourallinen rucolaa
5 cm pala kurkkua
1 pieni tomaatti tai 6 kpl kirsikkatomaatteja
Paprikaa
7-8 mustaa oliivia
(sipulia)
n. 60-100 g savulohta
Seesaminsiemeniä
Hasselpähkinäöljyä
Persiljaa
- Pese kaikki vihannekset. Kuivaa salaatit salaattilingossa. Leikkaa vihannekset haluamasi kokoisiksi paloiksi ja asettele kulhoon. Leikkaa päällimmäiseksi pala savulohta ja ripottele seesaminsiemeniä, hasselpähkinäöljyä ja persiljaa pintaan.
- Nauti halutessasi tuoreen leivän kanssa.
Makoisaa alkanutta viikkoa kaikille!
P.s Huomenna alkaa minun back to basics koitokseni Rauman lukiossa yo-kirjoitusten (täydennys) muodossa! ;-) Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti