Leivät

Avokado-tuorejuusto kolmioleivät

Tyyntä myrskyn edellä, vai miten se menikään? Noh, myrskyä ehkä kuitenkin joudutaan täällä blogin puolella odottelemaan vielä jonkin aikaa, mutta ehkä sekin on vielä luvassa! Myrskyä on tässä elämässä kuitenkin ollut noin niinkuin muuten ihan tarpeeksi ja vapaapäivä silloin tällöin tekisi ihan gutaa. Eilen yritin olla vaan tekemättä mitään, mutta kuinkas kävikään. Kirjoista pystyin kuitenkin pysymään erossa, yllättävää kyllä, mutta...sitten siivottiin ja puunattiin ja pakko myöntää, että pyyhin pölyrätillä eilen jokaisen listan päällisenkin. Mikä. Mua. Vaivaa?

Tällä viikolla ensimmäisen paastopäivän aikana eksyin jälleen selailemaan jos jonkinmoisia ruokablogeja (jep, sadomasokistinen luonne, tiedän.) ja löysin taas melkein koko seuraavaksi viikoksi inspiraatiota. Yksi ylsi kuitenkin ylitse muiden ja oli aivan pakko päästä sitä kokeilemaan, maksoi mitä maksoi. Ja tällä kertaa se oikeasti maksoi. Meidän keittiön kaapeista löytyy jos jonkinmoista härpäkettä munankeittimestä yleiskoneeseen, mutta voileipägrilliä meillä ei ollut. Se resepti, jota minun oli vain aivan pakko päästä kokeilemaan oli tietenkin kolmioleipä, jonka tekemiseen tarvittiin voileipägrilliä, totta kai. Ja ei kun ostoksille! 

Olen nyt tässä lähiaikoina aivan hurahtanut superfoodeihin ja hyviin rasvoihin ja uusin paheeni, iänikuisen lakritsin lisäksi, onkin nykyään pähkinät. Cashewpähkinöitä, macadamiapähkinöitä, manteleita, saksanpähkinöitä, you name it, I eat it. Pähkinöiden lisäksi meidän jääkaapista löytyy jatkuvasti avokadoa. Sitä sitten lisätään salaattiin ja ruokaan ja nyt eilisen jälkeen myös leivän väliin! Uusimpana projektina kävin myös hakemassa Punnitse ja Säästä Turun putiikista pakastekuivattuja punaisia marjoja ja ensi kerralla taidan kokeilla myöskin gojimarjoja. 

Reseptin löysin siis netin syövereistä monen mutkan kautta, mutta painoin sen sijainenn tarkasti mieleeni. Inspiraation löysin siis täältä Omasta (p)ajasta. Alkuperäistä reseptiä muokkailin hieman omaan suuntaan. Pinaatti jäi pois, koska unohdin sen kaupasta ostaa, ensi kerralla kylläkin aiomme sitäkin kokeilla. Vuohenjuustolevitettä emme edes yrittäneet etsiä, koska Markus ei tuolle valkoiselle ihanuudelle lämpene sitten yhtään. Muuten kuitenkin mentiin aikalailla reseptin mukaan.

Makoisaa sunnuntai-illan loppua kaikille satunnaisille lukijoille :-)

p.s. Olen pahoillani hyvin rumista ja blaah-efektin aikaansaavista kuvista, mutta en vain millään viitsinyt jättää postausta ilman kuvia!



Ainekset (2 kolmiota):
2 viipaletta ruispaahtoleipää
maustamatonta tuorejuustoa
½ avokado
mustapippuria

Lisäksi:
voileipägrilli


  • Laita grilli lämpenemään. Voitele molemmat paahtoleivät maustamattomalla tuorejuustolla. 
  • Halkaise avokado ja leikkele siivuiksi. Asettele avokadon palaset toiselle leivistä ja jauha mustapippuria pintaan.
  • Käännä toinen leipäsiivu päälle ja iske grilliin. Muutama minuutti ja voilá, makuelämys on valmis! Jos haluat, voit halkaista leivän kulmasta kulmaan!
Markus lisäsi leipien väliin vielä salaattijuustoa ja maku oli tämänkin lisäyksen jälkeen aivan nam nam!


Follow on Bloglovin

Luumu-kuminaleipä

Hei taas!
Viikko on taas vierähtänyt ihan huikean nopeasti ja nyt ollaan jo joulukuussa. Joulukuu on kuitenkin omasta mielestäni leipojan kulta-aikaa, joululeivonnaisia kun löytyy jokaiseen makuun ja jokaisen omien taitojen mukaan. Itse olen jo leiponut ensimmäiset joulutortut ja olisi jo kova polte päästä leipomaan pipareita. Ajattelin kuitenkin vielä hetken malttaa mieleni ja leipoa toistaiseksi vain tarpeeseen. Lisäksi olemme lähdössä viikon päästä viikon ajaksi Saksaan ja Itävaltaan, minkä vuoksi pipareita ja muita jouluherkkuja ei ehkä kannata leipoa vielä kotiin kuivumaan!

Pikkujoulutkin tuli juhlittua pitkän kaavan mukaan tänä viikonloppuna, minkä vuoksi bloggailut ovat vähän jääneet. Eilisiin luokkani pikkujouluihin leivoin suklaa-maapähkinävoi-juustokakun, mutten valitettavasti taaskaan saanut sitä onnistumaan täydellisesti. Resepti on kuitenkin niin hyvä, että saatan reseptin joka tapauksessa päivittää tänne blogiini. Pääsitte sitten tekin kokeilemaan!

Tänään kuitenkin oli taas tuoreen leivän päivä. Tällä viikolla postiluukusta saapui jälleen Yhteishyvä, jonka välissä olevassa ruokaliitteessä oli jälleen vaikka mitä herkkuja. Tämä leipäresepti kuitenkin erottui joukosta ja pääsi ensimmäisenä kokeilun alle! Ihmettelin aluksi itsekseni, että voiko luumumarmeladia sisältävä leipä oikeasti maistua hyvälle, mutta kyllä, älkää epäilkö, se on ihan törkeän hyvää!!


Ainekset:
3 dl piimää
n. 1 pss kuivahiivaa tai 25 g tuorehiivaa
1½ dl luumumarmeladia
1 tl suolaa
kuminansiemeniä
2 dl grahamjauhoja
6 dl vehnäjauhoja
½ dl rypsiöljyä


  • Lämmitä piimä mikrossa noin 42 asteiseksi. Sekoita joukkoon luumumarmeladi, suola ja kumina. Sekoita keskenään kuivahiiva ja grahamjauhot ja lisää nesteen joukkoon.
  • Sekoita taikinaan noin 4 dl vehnäjauhoja ja vatkaa tasaiseksi. Alusta joukkoon loput jauhot ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Anna kohota noin 45 minuuttia pyöreä pohjaisessa kulhossa. (Tällöin taikinan voi kääntää kulhosta suoraan pellille, jolloin muoto on kauniin pyöreä.)
  • Paista leipä 175 asteisen uunin alatasolla noin tunnin ajan.

Chorizo-paprika-muffinit

Meillä on menossa jääkaapin tyhjennys viikonloppu, tai siis, nythän se on jo ihan loppusuoralla. Meille oli vihanneslokeroihin kertynyt järkyttävä määrä juureksia, joista loihdimme kalan (jonka otimme pakkasesta, eli tämä oli siis myös pakkasen tyhjennys viikonloppu) kyytipojaksi uunijuureksia! Alkuun Markus keitti ihanan maa-artisokkakeiton. Koska tarkoitukseni ei ole tehdä tästä nimenomaisesta blogista ruokablogia, päätin vain teidän kiusaksenne mainostaa, kuinka hyvää ruokaa minun Markukseni minulle loihti! ;-)

Jääkaapin tyhjennys suunnitelmiin kuuluivat alusta alkaen myös chorizo-paprika-muffinit, koska jääkaappiimme oli jäänyt muutama suippopaprika selkeästi odottelemaan näiden herkkujen leipomista! Tunti sitten sain muffinit uunista ja nyt niitä on jäljellä enää neljä, Markus siis ainakin piti maistamastaan! Ja pakko kyllä myöntää, että vaikken makkaroiden suuri ystävä olekaan, nämä kyllä upposivat minuunkin! Ohjeen pohjan löysin uusimmasta Maku-lehdestä, mutta muokkasin sitä hieman omien tarpeidemme mukaan!

P.s. Eilen sain vihdoin lääkäriltä "diagnoosin" omituisiin järkyttävän koviin maha- ja suolistokipuihin, jotka yleensä iskevät keskellä yötä, kun niitä kaikkein vähiten osaa odottaa. Diagnoosina ei ollutkaan sairaus (LUOJAN KIITOS!!!), vaan enemmänkin tila, joka vaatii elämäntapa(tai siis lähinnä ruokavalio-)muutoksia. Ajattelin tämänkin asian tiimoilta jossain vaiheessa postailla, koska pääasiassa tämän tilan hoito liittyy ruokaan ja erilaisiin valintoihin ruuan suhteen. Joten stay tuned!


Ainekset:
100g Chorizo-makkaraa viipaleina
3 yrttimarinoitua valkosipulinkynttä
1 punainen suippopaprika
1 tl oreganoa
1 tl basilikaa
4½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 dl emmental juustoraastetta
1 prk kermaviiliä
2 kananmunaa
Päälle:
Emmental juustoraastetta


  • Hienonna chrorizo ja valkosipulit sekä kuutio suippopaprika. Paista chorizo omassa rasvassaan, kunnes se on saanut vähän väriä. Lisää joukkoon valkosipuli sekä paprika. Paista hetki, mausta oreganolla ja basilikalla ja jäähdytä seos sen jälkeen hyvin.
  • Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, suola, kermaviili, kananmunat sekä juustoraaste. Kaada joukkoon vielä chorizo-seos ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. 
  • Laita pellille muffinssivuokia ja lusikoi taikina tasaisesti vuokiin. Laita päälle vielä reilusti juustoraastetta. Paista muffinsseja 225 asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. 
  • Tarjoile muffinssit lämpimänä.

Siemenleipä

Heipä hei!
Työkiireet ovat taas vieneet bloggailuenergiat ja tämän päivityksen tänne saaminen kesti neljä päivää.. Tarkoituksenani oli se saattaa jo luettavaan kuntoon aiemmin tällä viikolla, jotta olisin tänään voinut päivitellä jo SEURAAVAN reseptin/idean teille testattavaksi! Nyt saatte sitä odotella vielä päivän tai pari, mutta kaunista ja maukasta pullaa kannattaakin odottaa! ;-)

Tämän hetken trendisana tuntuu olevan säästäminen. Näin joulun alla säästäminen ja priorisointi ainakin meidän taloudessamme on jatkuvasti kielen päällä. Olemme parin viikon päästä lähdössä unelmareissulle kiertämään pari Keski-Euroopan isoa kaupunkia ja itse suurena jouluihmisenä olen aivan innoissani ihanista ja isoista joulumarkkinoista, joilla pääsemme käymään. Lisäksi loma tulee meille molemmille todellakin tarpeeseen! Tämä on yksi syy, miksi olemme yrittäneet säästää lähestulkoon kaikessa mahdollisessa viimeisen kolmen viikon aikana. (Matkaa varten olemme kyllä rahamme säästäneet jo aikoja sitten, mutta reissuraha kuulostaa kyllä hyvältä, kun on Glühweinia ja panimoita yms tarjolla.)

Yksi säästämisen muodoistamme on ollut leivän leipominen aivan itse. Jauhot sun muut herkut maksavat kyllä kaupasta ostettuna aimo summan, mutta se määrä leipää, mikä niistä pusseista syntyy, on ihan uskomaton! Loppujen lopuksi leivän leipominen säästää pitkän pennin, kun sitä harrastaa säännöllisesti. Totta kai itsekin olemme jonkun kerran sortuneet ja hakeneet pussillisen paahtoleipää kaupasta, aina kun niitä tunteja ei vain tunnu olevan riittävästi vuorokaudessa. Mutta säästö se on pienikin säästö ja leipomalla itse leipämme olen toivonmukaan säästänyt meille rahat muutamaan höyryävään mukiin Glühweinia! 


Ainekset:
Juuri:
4 dl vettä
10 g hiivaa (itse laitoin n. 6 g eli ½ pss kuivahiivaa)
2 dl ruisjauhoja
2 dl grahamjauhoja
Lisäksi:
2 rkl siirappia
1 tl suolaa
2 rkl vettä
reilu ½ pss kuivahiivaa
1 dl auringonkukansiemeniä
10 dl vehnäjauhoja
Pinnalle:
1 kananmuna
2 rkl unikonsiemeniä
2 rkl auringonkukansiemeniä


  • Juurta varten sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon. Sekoita jauhot n. 25 asteiseen veteen. Anna juuren seistä huoneenlämmössä kuutisen tuntia.
  • Sekoita juuren joukkoon siirappi, suola ja 42 asteisen veden joukkoon sekotettu hiiva (hiiva tulee olla sekoitettuna pieneen määrään jauhoja) sekä auringonkukansiemenet. Alusta taikinaan vehnäjauhot ja anna kohota kaksinkertaiseksi.
  • Voitele leipävuoka ja pyöritä taikinasta tanko, jonka saa sopivasti sujautettua vuokaan. Anna kohota n. 15 minuuttia.
  • Voitele pinta kananmunalla ja ripottele päälle siemenet. Vedä terävällä veitsellä muutama viilto leivän pintaan.
  • Paista leipää ensin 250 asteisen uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Laske sitten lämpötila 200 asteeseen ja jatka paistamista vielä 25-30 minuuttia. Jäähdytä leipä ritilällä.

Karpalo-ruispalat

Innostuin nyt tosissani leivän leipomisesta. Itse tehdyssä leivässä on niin monta hyvää puolta. Ensinnäkin kaikkien ainesten määriä pystyy itse kontrolloimaan eikä suolan määrää tarvitse esimerkiksi arvailla. Lisäksi voi olla varma, ettei leipään ole päätynyt mitään E:llä alkavaa. Ja lopuksi mainittakoon vielä se tuoksu ja tunnelma leivottaessa ja se aivan ihana tuoreen leivän maku ja suutuntuma sitä syödessä. Mmmm!

Tällä kertaa vuorossa olikin ruisleipä. Muistan melkein kaksi vuotta sitten saaneeni Maku - lehden, jossa oli muutaman sivun edestä leipäreseptejä. Silloin törmäsin tähän ihanaan reseptiin ensi kerran ja teurastin sen tekemällä ruiskorppuja, joita oli ensinnäkin hankala syödä ja jotka eivät maistuneet oikein muulta kuin palaneelta taikinalta. Resepti jäi sen jälkeen unholaan. Nyt kuitenkin päätin verestää vanhoja muistoja ja ottaa selkävoiton tästä reseptistä. Eihän se niin vaikeaa oikeasti ollutkaan, kun vain noudatti reseptiä alusta loppuun, tässä tapauksessa ihan millin tarkasti! Taikina kun piti kaulita 1½ cm paksuksi levyksi, ei 4 mm paksuksi levyksi, kuten viimeksi karrikoiden päädyin tekemään.

Tänään illalla kysyin Markuksen mielipidettä siihen, minkä viime viikolla leipomistani asioista päivitän tänään blogiini (KYLLÄ! Paljon lisää herkkuja tulossa, koska minulla oli viime viikolla LOMA!) ja vastaus oli nopea ja selkeä: RUISLEIVÄT! Perustelukin oli selkeä: Viime viikon paras juttu! Tässä siis resepti teillekkin, jotta voitte tehdä mahdollisesti jonkun ihmisen kulinaarisen viikon "parhaan jutun"! :-) Hauskaa loppu viikkoa kaikille!



Ainekset:

25 g tuorehiivaa
6 dl vettä
1 rkl siirappia
½ tl suolaa
11 dl Myllärin ruisleipäainesta
2 dl kuivattuja karpaloita
Leivontaan:
ruisjauhoja tai ruisleipäainesta


  • Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää siirappi ja suola. Vatkaa joukkoon puolet jauhoista. Vaivaa taikinaan loput jauhot ja lisää karpalot. Taikina saa jäädä pehmeäksi.
  • Kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin tunnin ajan. Kumoa kohonnut taikina hyvin jauhotetulle pöydälle (ja tämä tarkoittaa oikeasti jauhotettua pöytää, ei mitään vähän sinnepäin kourallinen jauhoja - jauhotusta). Kaulitse taikina jauhoja apuna käyttäen noin 20 cm x 30 cm kokoiseksi, ja 1,5 cm paksuiseksi levyksi. Ripottele pinnalle jauhoja, jos pinta ei jo valmiiksi ole jauhoinen. 
  • Jaa levy 16 palaan ja nosta palat pellille kohoamaan. Kohota paloja liinalla peitettynä  noin 30 minuuttia. Pistele palat haarukalla ja paista 250 asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Jäähdytä.

Meillä oli leipä loppu. Ja Markus ei tunnetusti selviä aamusta ilman leipää (ehkä vähän liioittelen, kyllä se varmaan selviäisi, mutta tavalla, joka vastaa lähinnä grumpy cat:ia ;-)). Noh, kello oli sitten jo lähes yhdeksän, kun aloin leipää leipomaan. Olin tämän ohjeen löytänyt jo kauan aikaa sitten Foodie.fm - aplikaatiosta, joka on S-ryhmän kauppojen yhteistyön tulos. Aplikaatiosta löytyvät parasta aikaa voimassa olevien tarjousten lisäksi kauppalistan teko sovellus sekä paaaljon erilaisia reseptejä, ja mikä parasta, jokaisesta reseptistä kaikki tarvittavat ainekset voi lisätä suoraan ostoslistalle. Ehkä tämä hehkutus riittää nyt tältä erää. (Mutta oikeasti, se aplikaation on kätevä, uskokaa tai älkää)

Maalaisleivästä tuli meillä aikatavalla maalaispatonkien näköisiä, ja olivat muuten tosi hyviä! Hiukan sovelsin reseptiä, jotta sain siitä täysjyväisämmän, mutta muuten mentiin alkuperäisen mukaan. Olen kuitenkin vasta äskettäin jälleen lämmitellyt suhdettani suolaisiin leivonnaisiin ja leipiin, joten en uskalla heti alkuun alkaa liian uskaliaaksi ja luovaksi (älkää huoliko, kyllä sekin ilo vielä alkaa!).





Ainekset:

3 dl vettä
4 rkl fariinisokeria
1 dl grahamjauhoja
1 pss kuivahiivaa
3 dl vehnäjauhoja
3 dl grahamjauhoja
1 tl suolaa

  • Mittaa 42 asteinen vesi, fariinisokeri ja grahamjauhoihin (siihen yhteen desilitraan, joka on ohjeen alussa) sekoitettu kuivahiiva kulhoon ja sekoita. Anna seisoa noin 10 minuuttia, kunnes seos kuplii. Vatkaa joukkoon puolet jauhoista sekä suola. Lisää loput jauhot ja alusta taikinaa käsin noin 10 minuuttia, kunnes taikina irtoaa kulhosta ja on kimmoisaa.
  • Jätä taikina kohoamaan noin 1½ tunniksi. Itselläni ei tätä aikaa ollut, joten annoin taikinan kohota vain noin tunnin ajan. Se kuitenkin riitti mielestäni oikein hyvin!
  • Jaa taikina kahteen osaan ja kaulitse palat suurin piirtein suorakaiteen muotoisiksi. Kääri patongit rullaksi ja jätä saumapuoli alaspäin. Anna kohota vielä noin 30 minuuttia. 
  • Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Nosta uunin pohjalle uunivuoallinen vettä, jotta ilma uunissa on kosteaa ja leipä saa rapean pinnan. Nosta toinen pelti kuumenemaan uuniin. 
  • Siirrä kohonneet leivät kuumenneen uunipellin päälle ja vedä terävällä sahalaitaisella veitsellä viillot leipien pintaan. Poista vesivuoka uunista.
  • Paista leipiä 5-10 minuuttia uunin alatasolla ja käännä lämpö sitten pois päältä. Tarkkaile leipien kypsymistä: jos leipien pinta tummuu liikaa, ota uuni jo aiemmin pois päältä. Jos uunista alkaa tulla palaneen käryä, vaikka pinta näyttää hyvältä, kannattaa leipiä nostaa hieman ylemmäs, sillä palaneen haju tulee todennäköisesti leipien pohjista. Anna leipien kypsyä vielä jälkilämmössä 10-15 minuuttia. 
  • Leivät ovat kypsiä, kun ne pohjaan koputettaessa kumisevat. Jäähdytä leivät ritilällä.


Mallasvuokaleipä

Olin ystäväni luona kyläilemässä ja jossain vaiheessa tartuin maakunta keittiöitä esittelevään keittokirjaan ja löysin sieltä muun muassa tämän mallasvuokaleivän ohjeen. Olen ohjetta ensimmäisen kerran jälkeen hiukan muokannut, koska halusin leivästä enemmän saaristolaislimppumaisen. Jotta saavuttaisin kyseisen maun, lisäsin taikinaan sokeria. Ilman sokeriakin leipä oli hyvä, muttei sellainen, mitä itse tahdoin. Leivän leivoin Lidlistä ostamaamme leipävuokaan, joka on vetoisuudeltaan tavallista leipävuokaa isompi. Tällöin taikinasta tuli yksi leipä.

Ainekset:
1 ½ dl kaljamaltaita
3 dl kiehuvaa vettä
2 dl piimää
50 g hiivaa
4 rkl siirappia
n. 1 dl sokeria
1 ½ tl suolaa
3 rkl öljyä
3 dl vehnäjauhoja
4 dl ruisjauhoja


  • Mittaa kaljamaltaat kulhoon ja kaada kiehuva vesi päälle. Anna maltaiden turvota noin tunnin ajan eli kunnes neste on imeytynyt
  • Murenne hiiva kädenlämpöiseen piimään ja sekoita liemi turvonneisiin maltaisiin.
  • Lisää seokseen siirappi, suola, sokeri, öljy ja jauhot puuhaarukalla voimakkaasti sekoittaen.
  • Voitele leipävuoka ja siirrä taikina vuokaan jättäen kohoamisvaraa. Peitä vuoka liinalla ja anna kohota noin 30 minuuttia.
  • Paista leipää uunin alaritilällä 175 asteessa 30-45 minuuttia tai kunnes leivät ovat tikulla kokeiltaessa kypsiä.
Leipä on hyvää lämpimänä, mutta vielä parempaa muutaman päivän päästä leipomisesta, jolloin rakenne ei ole enää niin mureneva.

Kohonnut leipä vuoassa menossa uuniin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti