Hävettää jälleen, että en ole juurikaan ehtinyt tulla tänne kirjoittelemaan, mutta pänttäämisestä irrottautuminen tähän aikaan vuodesta alkaa tuntua jo ylivoimaisen vaikealta. Kun on pitänyt päättää fysiikan/kemian laskujen ja bloggailun välillä, on pakko tunnustaa, että laskeminen on tässä stressipäässä vienyt voiton. Ja valitettavasti tämä tulee vielä pahenemaan, pyydän siis jo nyt anteeksi sitä, että keväästä tulee blogin kuolema, ainakin pieneksi hetkeksi. Kun pääsykokeeyt sun muut ovat vihdoin ohi, aion jatkaa entiseen malliin. Nyt kuitenkin toistaiseksi joudutte tyytymään hyvin vähään ja omia reseptejä näkyy blogissa toistaiseksi aika vähän.
Viime viikonloppuna menimme kummieni luokse syömään (suurkiitokset vielä kutsusta!!). Joulun aikaan emme ehtineet henk.koht. nähdä, koska olin jouluaattonakin vielä töissä, minkä vuoksi en ehtinyt antaa joululahjaani heille. Mahdollisuus kuitenkin tarjoutui nyt tammikuun lopulla ja päätin leipoa heille tänä vuonna jotain hieman erilaista. Olin jo kauan sitten nähnyt Pullahiiren leivontablogissa reseptin Grasshopper pie:sta ja olin halunnut kokeilla sitä. Kahdelle hengelle kokatessa iso piiras on kuitenkin aivan liian paljon, varsinkin, kun pieni fitnesskärpänen on käynyt meitä kumpaakin puraisemassa. Nyt sain kuitenkin testata piirakkaa ja jäljelle jääneistä aineksista sain tehtyä vielä pikkuriikkisen kakun Markukselle ja pari jälkkäri leivonnaista vanhemmilleni.
Piirakka oli uskomattoman helppo tehdä ja pystyin ilmeisesti välttämään kaikki sen tekemiseen liittyvät sudenkuopat, koska täyte ei leikkaantunut ja hyytyi aivan täydellisesti. Lisäksi sain täytteeseen jäämään pienen (hyvin pienen) alkoholin maun, mikä mielestäni kuuluu piirakkaan. Täytteestä tuli ihanan pehmeä ja minttuinen ja liivatteen puuttumisen oikeasti huomasi!! Tavallisesti täytteistä tulee jossain määrin kumisia ja joskus jopa inhottavasti narskuvia, unohtamattakaan epäonnistuneiden versioiden liivate-niru-naruja täytteen joukossa, yök! Nyt täyte kuitenkin oli taivaallisen pehmeä ja täyteläinen ja ainoastaan suli suuhun! Kiitos vaahtokarkit!
Ainekset:
Pohja:
360 g Domino-keksejä
60 g voita
Täyte:
175 g vaahtokarkkeja
1 dl maitoa
1 dl minttulikööriä (vihreää)
5 dl vispikermaa
vihreää elintarvikeväriä
Päälle:
Tummaa suklaata
kermavaahtoa
- Sulata voi mikrossa. Murskaa keksit monitoimikoneessa pieneksi murskaksi ja sekoita voi keksimurun joukkoon. Painele seos irtopohjavuuan pohjalle ja aseta vuoka kylmään täytteen valmistamisen ajaksi.
- Mittaa kattilaan vaahtokarkit, maito sekä minttulikööri. Kuumenna seos kiehuvaksi ja sekoittele kunnes vaahtokarkit ovat kauttaaltaan sulaneet nesteen joukkoon. Kaada seos kulhoon ja kylmennä joko jääkaapissa välillä sekoitellen tai kuten minä tein, ulkona -20 asteen lämpötilassa välillä sekoitellen.
- Vatkaa jäähtymisen aikana kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon hieman vihreää elintarvikeväriä. Nostele kerma jäähtyneen vaahtokarkkiseoksen joukkoon, sekoittele varovasti ja kaada täyte pohjan päälle. Siloittele täyte, Nosta piiras jähmettymään jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi.
- Koristele jäähtynyt piirakka suklaaraasteella/-lastuilla ja kermapursotuksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti